Koiran kipu ja tunteet

Kirjoittaja: ELT Ann-Helena Hokkanen

Koiran kokema kipu sekä erilaiset tunteet muodostavat tiiviin toisiinsa kietoutuneen verkoston, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kipu on epämiellyttävä kokemus, joka aiheuttaa koiralle erilaisia negatiivisia tunteita kuten ahdistusta, levottomuutta, pessimistisyyttä, turhautumista ja turvattomuutta. Kipu myös häiritsee mukavien asioiden tekemistä ja voi aiheuttaa kyvyttömyyttä kokea mielihyvää. Samalla ikävät tunteet ja mielihyvän puute pahentavat kipua. Siksi voimme helpottaa kipua kokevan koiran oloa vähentämällä ikäviä ja lisäämällä mukavia tunteita.

Kipuun liittyy paljon tunteita

Hengissä säilymiseen tarvitaan kyky aistia elimistölle mahdollisesti haitallinen ärsyke, reagoida siihen ja oppia siitä. Eläimen kipuun liittyykin kaksi eri asiaa: kipuaistimus ja kipukokemus.
Kipuaistimus saa aikaan hetkelliset käyttäytymisen muutokset, joilla koira pyrkii vetäytymään vaarasta. Kipukokemus taas tarkoittaa kipuaistimukseen tavallisesti liittyvää epämiellyttävää tunnetilaa, joka myös aiheuttaa pidempikestoiset muutokset eläimen käyttäytymisessä.

Kipukokemukseen liittyy paljon tunteita, sillä kipu aktivoi koiran aivojen limbisen järjestelmän. Tämä erilaisten aivoalueiden joukko osallistuu elimistön tahdosta riippumattomien toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn. Se myös yhdistää erilaisia tunnetiloja koettuihin fyysisiin tuntemuksiin. Esimerkiksi jokin haju, vaikkapa eläinlääkäriasemalla käytetty desinfiointiaine, voi aiheuttaa pelkoa muistuttaessaan koiraa kivuliaasta tapahtumasta. Samoin koira voi yhdistää jonkin tietyn äänen kokemaansa pelkoon ja kipuun vielä vuosien päästä. Siksi esimeriksi auto-
onnettomuuteen joutunut koira voi pelätä auton varoitustorven ääntä koko loppuelämänsä.

Samalla tavalla koiran limbinen järjestelmä yhdistää erilaiset fyysiset tuntemukset myös positiivisiin tunnetiloihin. Rauhallinen tutun ja luotetun ihmisen kosketus lisää turvallisuuden tunnetta ja vapauttaa koiran elimistöön kipua lievittävää oksitosiinia. Ja tuttu peitto tuntuineen ja tuoksuineen voi tuoda turvaa pelottavassa paikassa tai kuormittavassa tilanteessa. Samoin emon erittämät feromonit, pienet tuoksuvat yhdisteet, rauhoittavat pentua ja voivat toimia samoin myös myöhemmin koiran ollessa aikuinen.

Kipu ja kärsimys
On tarkoituksenmukaista, että eläimen aivoissa syntyvään kipukokemukseen liittyvät kiinteästi erilaiset epämiellyttävät tunnetilat, kuten pelko, ahdistus ja paniikki sekä kärsimys ja voimakas tarve päästä kivusta eroon. Kipu on elimistön hyvin tärkeä suojamekanismi, joten lajinkehityksessä on ollut välttämätöntä tehdä kivusta mahdollisimman epämiellyttävä kokemus. Näin eläimet välttävät kipua, tekevät töitä päästäkseen kivusta eroon, oppivat kivusta sekä muuttavat käyttäytymistään ja itselleen tärkeiden asioiden järjestystä kivun seurauksena. Voidaankin ajatella,
että kivun elimistöä suojaavien ominaisuuksien hinta on kivun epämiellyttävyys ja sen aiheuttama kärsimys.

Kivun on siis tarkoitus suojella koiraa. Siksi vaaraan ja vakaviin ongelmiin liittyvät negatiiviset tunteet, esimerkiksi pelko, ahdistus, turvattomuuden tunne ja turhautuminen, yleensä voimistavat koiran kipukokemusta. Toisaalta taas positiiviset tunteet kuten turvallisuuden ja hallinnan tunne, mielihyvä sekä rauhallisuus toimivat toisinpäin ja usein lievittävät kipua.

Tiedetään myös, että kipu kuormittaa koiraa ja lisää sen kokemia negatiivisia tunteita sekä aiheuttaa pessimismiä ja anhedoniaa eli ongelmia kokea mielihyvää. Potilaan ruokakuppi on siis useammin puoliksi tyhjä kuin täysi. Varsinkin pitkään jatkuvaa kipua kokevan koiran elämää vaikeuttaakin suuresti itseään koko ajan pahentava noidankehä: kipu aiheuttaa negatiivisia tunteita, jotka sitten taas pahantavat koettua kipua. Ja niin edelleen. Samalla mahdollisuudet kokea positiivisia tunteita ja mielihyvää vähenevät.

Ei aina samanlaista
Koiran aivojen tärkein tehtävä on pitää eläin turvassa ja hengissä. Siksi aivot käsittelevät elimistöstä saapuvia vaara- ja kipuviestejä, tulkitsevat niitä tilanteen mukaan ja myös vertaavat niitä muuhun saamaansa aisti-informaatioon sekä aiemmin elämässä koettuun ja opittuun. Sitten ne tekevät päätöksen siitä, miten uhkaavasta tai harmittomasta asiasta kipuviestit kertovat. Siksi kaikki koiran kokemat muut asiat ja tilanne vaikuttavat aivojen tuottamaan kipukokemukseen. Jos
aivojen kokema vaara on suuri, kipukokemus on yleensä voimakas. Jos taas aivot tulkitsevat vaaran olevan vähäinen, ne yleensä tuottavat lievän kipukokemuksen.

Negatiivisen elimistöä kuormittavan stressin ja kivun suhde onkin hyvin monimutkainen. Esimerkiksi ahdistunut yksilö ennakoi mahdollista tulevaa uhkaa ja ahdistus voi siksi pahentaa kipukokemusta huomattavasti. Ahdistukseen liittyy nimittäin hieman erilainen stressireaktio kuin suoranaiseen pelkoon. Ahdistuneella koiralla tarkkaavaisuus ympäristöä ja elimistön tilaa kohtaan on lisääntynyt. Koko elimistö, mukaan lukien kipua aistivat hermopäätteet ovat ”hälytystilassa” ja
ongelmia ennakoivat aivot ottavat kaikki merkit vaarasta normaalia vakavammin, myös kipuviestit.

Voimakkaasti pelästyneen eläimen stressireaktio taas pyrkii turvaamaan eloonjäämisen ja tähän reaktioon liittyykin hetkellinen kivuttomuus. Jos henkiinjääminen on epävarmaa ja vaatii koiran kaiken huomion ja voimavarat, on luonnollisesti eduksi, että pelon kokemus ylittää ja estää kipukokemuksen ainakin hetkellisesti. Siis siksi aikaa, että eläin pääsee turvaan. Loukkaantuessaan
pahoin säikähtänyt koira voikin hetken vaikuttaa täysin kivuttomalta. Vaaran sitten mentyä ohi se alkaa tuntemaan voimakasta kipua, mikä saa sen etsimään suojaa ja edistämään näin toipumistaan.

Samoin koira voi myös loukata itsensä huomaamattaan esimerkiksi kesken kilpailun tai leikin. Siis silloin, kun se on hyvin keskittynyt ja sen huomio on niin tiiviisti muualla tai se kokee niin voimakkaita tunteita, että aivot eivät tuota kipukokemusta juuri sillä hetkellä.

Lievittämällä ahdistusta ja lisäämällä turvallisuuden tunnetta voimme siis helpottaa kipua. Samoin tarjoamalle potilaalle jotakin kiinnostavaa ja innostavaa tekemistä. Tylsiä hetkiä, jolloin kipu koetaan voimakkaampana taas kannattaa välttää. Samoin turhautumisen tunnetta, joka voi olla seurausta esimerkiksi siitä, että potilaalta vaaditaan jotakin sellaista, johon se ei kipunsa vuoksi pysty.

Positiiviset tunteet auttavat
Kipu kuormittaa. Siksi kivusta kärsivällä koiralla on kivuttomaan lajitoveriinsa verrattuna vähemmän mahdollisuuksia ja voimavaroja selvitä muista eteen tulevista ongelmista. Kipua voisi ajatella painavana reppuna, jota kipupotilas raahaa mukanaan joka paikkaan ja tilanteeseen. Ja mitä voimakkaampaa kipu on, sitä painavampi reppu on ja sen enemmän voimavaroja se kantajaltaan vaatii. Pitkään jatkuvan kivun kanssa pärjääminen onkin raskasta kokopäivätyötä. Lisäksi kipu ja siihen liittyvät ikävät tunnetilat häiritsevät koiran unta ja unen puute taas pahentaa
kipua.

Haitallisen stressin vastakohta on hyödyllinen kuormitus, joka aktivoi elimistön
puolustusjärjestelmää, tuottaa mielihyvää ja muita mukavia tunteita sekä lievittää kipua. Tätä positiivista stressiä koirat kokevat, kun ne esimerkiksi liikkuvat, leikkivät ja onnistuvat. Myös hyvä sosiaalinen kanssakäyminen aiheuttaa positiivisia tunteita. Siksi kipupotilas tarvitsee onnistumisen elämyksiä ja itselle sopivan tavan liikkua. Myös turvallisuuden tunne sekä kokemus siitä, että pystyy kivusta huolimatta vaikuttamaan omaan elämään ovat kipua kokevien eläinten elämänlaadulle hyvin tärkeitä.

Samoin kosketus lisää mukavia tunnetiloja. Se rauhoittaa, vähentää jännitystä, tuo turvaa ja lisää oksitosiinin sekä elimistön omien kipulääkkeiden, endorfiinien, eritystä. Oksitosiini lievittää tehokkaasti kipua. Sen tiedetään myös lievittävän eläimen kokemaa stressiä ja parantavan unta.

Endorfiinit siis ovat elimistön omia vahvoja kipulääkkeitä. Ne tuottavat hyvää oloa ja auttavat lievittämään ahdistusta ja rauhattomuutta. Endorfiineja vapautuu eläimen liikkuessa, sen tehdessä jotakin hauskaa tai odottaessa mukavaa tapahtumaa. Myös hierominen tai muu kosketus vapauttaa endorfiineja. Ihmisillä vaniljan ja laventelin hajujen, tumman suklaan sekä mausteisten ruokien on myös huomattu nostavan elimistön endorfiinitasoja. Tieteellisissä tutkimuksissa sekä käytännön kokemuksissa laventelin tuoksun on havaittu rauhoittavan hermostuneita hevosia ja
ihmisiä. Olisikin kiinnostavaa tietää, mitkä tuoksut toimivat rauhoittavasti koirilla.

Tunteet huomioon
Pitkään jatkunutta kipua on usein hyvin vaikeaa hoitaa. Potilaan aivot ja kipua aistiva järjestelmä ovat olleet pitkään hälytystilassa ja ovat oppineet hyvin tehokkaiksi tuottamaan kipua. Elimistö on herkistynyt kokemaan kivun aiempaa voimakkaampana. Samalla kipu on vaikuttanut jokaiseen koiran elämän osa-alueeseen. Liikkuminen, syöminen, nukkuminen, palautuminen, henkinen suorituskyky sekä sosiaaliset suhteet ovat kaikki muuttuneet pitkään jatkuneen kivun seurauksena.
Siksi monimuotoista elämän eri osa-alueet huomioivaa kivun hoitamista tarvitaan erityisesti pitkään jatkuneen kivun lievittämisessä. Eikä potilaan kokemia tunteita siis saa unohtaa.

Eläimen aivot olisi saatava huomaamaan, että elimistö ei ole vaarassa. Silloin aivojen ei ole tarpeen tuottaa niin voimakasta kipua. Voimmekin helpottaa kipupotilaan oloa minimoimalla ikävien tunteiden aiheuttajat sekä lisäämällä elämään positiivisia kokemuksia, turvallisuuden ja hallinnan tunnetta, hyvää oloa, onnistumisen tunteita, virikkeitä, aktiivisuutta ja liikettä eläimen vammojen ja voinnin sallimissa rajoissa. Tärkeää on myös parantaa unen laatua. Tavoitteena on saada potilaan aivot luopumaan ylimitoitetusta hälytystilastaan. Silloin kipukin voi helpottaa.

Pitkään jatkuvaa kipua potevan koiran kivun lievittämiseksi, liikkuvuuden lisäämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi kannattaa perustaa tiimi. Tähän ryhmään voivat kuulua koiran omistajan ja hoitavan eläinlääkärin lisäksi esimerkiksi eläintenhoitaja, ortopedi, fysioterapeutti, osteopaatti, koirahieroja, ravitsemuksen asiantuntija sekä eläintenkouluttaja potilaan tarpeista ja tilanteesta riippuen. Yhteistyössä on voimaa ja moniammatillinen osaaminen tuo kipupotilaan hoidossa parhaat tulokset.